This site uses cookies to provide a better experience. Continuing navigation accept the use of cookies by us OK

Kansalaisuusasiat

 

Kansalaisuusasiat

KANSALAISUUS 


Italian kansalaisuuden perustana on ius sanguinis (verioikeus). Tämän perusteella Italian kansalaisen lapsi on syntymästään asti Italian kansalainen. On kuitenkin muistettava, että korkeimman oikeuden päätöksestä vasta 1.1.1948 lähtien italialainen äiti on siirtänyt Italian kansalaisuuden omalle lapselleen.
Nykyistä Italian kansalaisuusasiaa säätää laki 5.12.1992/91, joka edellisestä laista poiketen korostaa yksilön henkilökohtaista tahtoa ottaa tai menettää kansalaisuus. Laki tunnustaa yksilön vapauden olla usean maan kansalainen samaan aikaan, jos kansainväliset sopimukset eivät toisin määrää.

ITALIAN KANSALAISEKSI TULEMINEN 

Henkilö saa Italian kansalaisuuden, 

1. jos isä tai äiti on italialainen
2. jos lapsi syntyy Italian alueella

- Ja aina silloin kun lapsen vanhempia ei tunneta, heillä ei ole kansalaisuutta tai he eivät voi siirtää kansalaisuuttaan omalle lapselleen sen valtion lakien perusteella, jonka kansalaisia he ovat;
- Silloin kun tuntemattomien vanhempien lapsi on hylätty Italian alueelle ja hänen status civitatis - tilaansa ei pystytä selvittämään;

3. Isyyden tai äitiyden tunnustamisen kautta, jos lapsi on alaikäinen (jos lapsen isyyden tai äitiyden tunnustaminen tapahtuu silloin kun hän on jo täysi-ikäinen, lapsi  saa ilmaista oman tahtonsa ja hankkia Italian kansalaisuuden yhden vuoden kuluessa isyyden tai äitiyden tunnustamisesta);

4. Adoption kautta, jos ulkomaalaisen alaikäisen lapsen adoptio tapahtuu italialaisten oikeusviranomaisten päätöksellä tai jos ulkomailla tapahtuva adoptio vahvistetaan Italiassa ilmoittamalla lapsi väestörekisteriin (Registri di Stato Civile) lapsiasiainoikeuden päätöksellä. 

- Tapauksessa, jossa adoptiolapsi on täysi-ikäinen, hän voi saada Italian kansalaisuuden jos hän on asunut Italiassa viisi vuotta yhtäjaksoisesti adoption päivämäärästä lähtien.

ITALIAN KANSALAISUUDEN HAKEMINEN

1. Jos ulkomaalainen on syntyperäisen Italian kansalaisen jälkeläinen (toiseen sukupolveen asti) hän saa Italian kansalaisuuden jos hän (vaihtoehtoisesti): 

- suorittaa asepalveluksen Italian puolustusvoimissa; 
- toimii Italian valtion palveluksessa, myös ulkomailla; 
- on asunut vakinaisesti Italiassa kaksi vuotta täysi-ikäiseksi tulemisen hetkellä.

Jos ulkomaalainen on syntynyt Italian alueella hän voi saada Italian kansalaisuuden, jos hän asuu laillisesti ja yhtäjaksoisesti Italiassa täysi-ikäisyyteen asti.

2. Italian kansalaisen kanssa tapahtuvan vihkimisen kautta jos: 

- ulkomaalainen asuu Italiassa vihkimisen jälkeen vähintään kuusi kuukautta tai jos pariskunta asuu ulkomailla kolme vuotta vihkiytymisen jälkeen;  
- vihkiytyminen on laillinen; 
- puolisolla ei ole rikostuomioita; 
- ei ole olemassa valtion turvallisuuden kanssa ristiriidassa olevia esteitä.  


- pariskunnan asuessa Italiassa, hakemus Italian kansalaisuuden saamiseksi osoitetaan Italian sisäasiainministeriölle ja toimitetaan kotikunnan poliisilaitokselle (Prefettura);
- pariskunnan asuessa ulkomailla hakemus osoitetaan sisäasiainministerölle ja toimitetaan ao. diplomaattiseen edustustoon (suurlähetystöön tai konsulaattiin).

3. Kansalaisuuden myöntäminen ulkomaalaiselle jos: 

- ulkomaalainen on asunut laillisesti Italiassa 10 vuotta; 
- ulkomaalaisella on tarvittavat tulot; 
- ulkomaalaisella ei ole rikostaustaa; 
- ulkomaalainen luopuu omasta kansalaisuudestaan (silloin kun laki sitä edellyttää);
 
Yllämainittu 10 vuoden määräaika voidaan lyhentää:  

- kolmeksi vuodeksi, jos ulkomaalainen on entisten Italian kansalaisten jälkeläinen (toiseen sukupolveen asti) tai jos ulkomaalainen on syntynyt Italian alueella; 
- neljäksi vuodeksi, jos ulkomaalainen on Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen; 
- viideksi vuodeksi, jos henkilö on kansalaisuudeton, pakolainen tai jos henkilö on Italian kansalaisen adoptoima aikuinen ulkomaalainen; 
- seitsemäksi vuodeksi, jos lapsen holhooja on Italian kansalainen.
 
Määräaikaa ei vaadita, jos ulkomaalainen on ollut Italian valtion palveluksessa vähintään viisi vuotta, Italiassa tai ulkomailla. Kansalaisuushakemus osoitetaan Italian tasavallan presidentille ja toimitetaan paikalliselle poliisilaitokselle.

VAADITTAVAT ASIAPAPERIT

Omavastuutodistaminen:

- Rikosrekisteriote (leimalla varustettuna);
- Perheolosuhteet (leimalla varustettuna);
- Todistus aikaisemmista kotikunnista: jos asianomaisella on ollut kotikuntana useampi kunta, hänen on toimitettava luettelo jokaisen kunnan väestörekisteriotteesta, jossa hänellä on ollut kotipaikka (leimalla varustettuna);
- Viralliseksi todistettu kopio kaavakkeesta nro 740 tai nro 101 hakemuksen jättöpäivämäärää edeltävältä kolmelta vuodelta tai paikallisen veroviraston antama todistus hakijan esittämistä veroilmoituksista hakemuksen jättöpäivämäärää edeltävältä kolmelta vuodelta.

Viranomaisilta pyydettävät todistukset/kaavakkeet:

- Kansalaisuushakemuskaavake paikalliselta poliisilaitokselta (prefettura);
- Syntymävaltion viranomaisten antama syntymätodistus, joka sisältää kaikki henkilötiedot. Jos syntymätodistusta on mahdoton saada, syntymävaltion suurlähetystön tai konsulaatin antama italiaksi käännetty ja laillinen todistus, johon sisältyy hakijan henkilötiedot (nimi, sukunimi, syntymäaika ja -paikka) sekä hänen vanhempiensa nimet;
- Syntymävaltion rikosrekisterin ote. Sama ote on hankittava jokaisesta valtiosta, jossa hakija on asunut (rikosrekisteriotteen voi korvata omalla ilmoituksella vain Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen);
- Syntymävaltion viranomaisille annettu kirjallinen lupa toimittaa pyydettäessä hakijaa koskevat tiedot Italian diplomaattiviranomaisille. Yllämainitun kaavakkeen saa italialaiselta poliisilaitokselta;
- Ilmoitus italialaisille diplomaattiviranomaisille syntymävaltion suojeluksesta luopumisesta. Tämän kaavakkeen saa poliisilaitokselta (prefettura) (vaaditaan ainoastaan Italiassa pysyvästi asuvalta ulkomaalaiselta);
- Todistus puolison Italian kansalaisuudesta leimalla varustettuna (vain niille henkilöille jotka hakevat Italian kansalaisuutta avioliittoon vedoten) Hakemuksen jätön jälkeen asianomaiset viranomaiset vaativat hakijalta vielä;
- Procura della Repubblica presso la Pretura:sta ja oikeustalosta saatavaa todistusta mahdollisista vireillä olevista oikeusjutuista;
- Hakijan maahantuloa ja maassaoleskelua koskevia tietoja;
-  Paikallisen Italialaisen kunnan väestörekisterin vihkimistodistusta.

Lyhentääkseen hakemuksen käsittelyaikaa hakija voi esittää, tai lähettää sähköisesti, kopiot häneltä vaadituista todistuksista vaikka ne eivät olisikaan oikeaksi todistettuja.
 
ITALIAN KANSALAISUUDEN TAKAISINHAKEMINEN

Mahdollisen Italian kansalaisuuden menettämisen jälkeen sen voi saada takaisin:
 
Automaattisesti
:

- vuoden päästä siitä kun kirjoillaolo on tullut voimaan Italian tasavallan alueella paitsi jos asianomainen luopuu  kirjoillaolosta (tai muuttaa asuinpaikkakuntansa ulkomaille) tänä aikana

Hakemuksella siinä tapauksessa, että asianomainen:

- on Italian puolustusvoimien palveluksessa
- toimii (tai on ottamassa toimea vastaan) Italian valtion palveluksessa, myös ulkomailla
- on kirjoilla ulkomailla: esittämällä Italian konsulaattiviranomaiselle hakemuksen kansalaisuuden takaisinsaamiseksi ja kirjoittautumalla Italiassa pysyvästi asuvaksi vuoden sisällä hakemuksen jättämisestä.
- on naispuolinen, joka todistaa Italian kansalaisuuden menettämisen todistuksella, josta ilmenee kansalaisuuden menettäminen vihkiytymisen yhteydessä ulkomaalaisen kanssa ennen 1. tammikuuta 1948.  


98