This site uses cookies to provide a better experience. Continuing navigation accept the use of cookies by us OK

Eläkkeet

 

Eläkkeet

SOSIAALITURVA 


Sosiaaliturvalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, sekä palveluita, joilla tarpeessa olevia kansalaisia tuetaan. Kyseisiin toimenpiteisiin ja palveluihin kuuluvat mm. vähävaraisten tukeminen ja työhön kykenemättömille tai huonossa sosiaalisessa tilanteessa oleville järjestettävä toiminta, sekä institutionaalinen avustus. Kyseisiin toimenpiteisiin kuuluvat myös tarvittavat tukimenetelmät työssäkäyville, tilanteissa joissa heitä kohtaa onnettomuus, sairaus, vammautuminen tai työttömyys.

Sosiaaliturvaan kuuluu:

Avustus vähävaraisille ja laajennettu tuki kaikissa tilanteissa, joissa kansalaiset tarvitsevat apua. 

Henkilöt, jotka ovat oikeutettuja saamaan tukea: 

    - työntekijät sekä vapaat ammatinharjoittajat; 
    - julkisen sektorin työntekijät; 
    - opiskelijat; 
    - eläkeläiset; 
    - yllämainittujen omaiset sekä perilliset.

Tärkeimmät työntekijöitä sekä vapaita ammatinharjoittajia koskevat palvelut:

1. VANHUUSELÄKE: lain 335/95 tultua voimaan, henkilöllä, joka hakee vanhuuseläkettä, täytyy olla ainakin 20 palvelusvuotta työelämässä takanaan, sekä saavutettu 65 vuoden ikä miehillä ja 60 vuoden ikä naisilla.
 
2. VIRKAIKÄELÄKE: virkaikäeläkkeestä säädetään myös laissa 335/95. Kyseisen lain mukaan työntekijän on täytynyt palvella vähintään 35 vuotta työelämässä ollakseen oikeutettu kyseiseen eläkkeeseen. Lisäksi hakijan täytyy olla vähintään 57-vuotias tai vähintään 40-vuotias, jos kyseessä on myötävaikuttava virkaikäeläke.

3. NORMAALI TYÖKYVYTTÖMYYSAVUSTUS: kyseinen avustus kuuluu työntekijälle, jonka työkyky hänelle sopivissa työtehtävissä, on vähentynyt pysyvästi vähintään kolmanneksen johtuen sairaudesta, tai fyysisestä tai henkisestä vajaavuudesta. Jotta työntekijällä olisi oikeus työkyvyttömyysavustukseen, on hänellä täytynyt olla vakuutus viiden vuoden ajan, jota hän on myös maksanut. Näistä maksuvuosista vähintään kolme vuotta on täytynyt olla maksettuina viitenä vuotena ennen avustuksen anomista. Avustus myönnetään kolmeksi vuodeksi ja se voidaan hyväksyä, hakijan pyynnöstä, uudelleen samalle ajalle INPS:n uudelleenkäsittelyn kautta. Kolmen perättäisen uudelleenkäsittelyn jälkeen avustus hyväksytään vakituiseksi avustukseksi. Normaali työkyvyttömyysavustus ei voi koitua perillisten hyväksi.

4. NORMAALI TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE: kyseinen eläke kuuluu vakuutetulle henkilölle, joka ei sairauden, fyysisen tai henkisen vajavaisuuden takia voi toimia enää työelämässä. Jotta vakuutetulla henkilöllä olisi oikeus normaaliin työkyvyttömyyseläkkeeseen, on hänellä täytynyt olla viisi vuotta vakuutus, jota hän on myös maksanut viiden vuoden ajan ja näistä viidestä maksetusta vuodesta vähintään kolme vuotta on täytynyt kulua ennen työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn anomista.  Eläke koostuu työkyvyttömyyseläkkeestä, sekä sen korotuksesta, joka lasketaan niiden maksujen pohjalta, joita työntekijä olisi maksanut, jos olisi voinut jatkaa työelämässä eläkeikään saakka.

5.  PERILLISTEN ELÄKE: kyseinen eläke kuuluu edesmenneen työntekijän perillisille ja eläke saa nimen perillisten hyväksi. Tämän eläkkeen saa, jos edesmennyt työntekijä oli oikeutettu joko suoraan tai epäsuoraan eläkkeeseen tai jos edesmennyt työntekijä ei ollut oikeutettu suoraan eläkkeeseen, mutta kuollessaan hänellä oli edellytykset vakuutuksiin sekä tukiin, jotka vuorostaan oikeuttavat normaaliin työkyvyttömyysavustukseen tai - eläkkeeseen.

Perheejäsenet, joilla on oikeus eläkkeeseen ovat: 

    - puoliso ja lapset, jotka työntekijän kuolinhetkellä ovat alaikäisiä, opiskelijoita tai invalideja; vanhemmat, jotka työntekijän kuolinhetkellä ovat täyttäneet 65 vuotta, eikä heillä ole oikeutta omaan eläkkeeseen ja he olivat työntekijän elätettävinä; 

    - jos muita edunsaajia ei ole, naimattomat veljet ja siskot ovat oikeutettuja eläkkeeseen, jos työntekijän kuolinhetkellä he ovat invalideja, eikä heillä ole suoraa tai epäsuoraa oikeutta omaan eläkkeeseen ja he olivat työntekijän elätettävinä.

6. SOSIAALIELÄKE: kyseiseen eläkkeeseen ovat oikeutettuja kansalaiset, jotka ovat yli 65-vuotiaita (Italian tai muun EU-maan kansalaisia), asuvat vakituisesti Italian alueella ja joilla ei ole minkäänlaista vakuutusta tai tuloja, mukaanluettuna puolison tulot, tai jos tulot ovat alle lain määrittelemän rajan.

KANSAINVÄLINEN SOSIAALITURVA

"Kansainvälisellä sosiaaliturvalla" tarkoitetaan niiden kansalaisten sosiaaliturvaa, jotka asuvat vakituisesti toisen maan alueella. Maastamuuttajat turvataan ajan tasalla pidettävän kansainvälisen säännöstön kautta, jonka täytyy ottaa jatkuvasti huomioon sosiaaliset muutokset.
EU:n alueella sosiaaliturva pannaan käytäntöön EU-säädösten kautta. Sosiaaliturvaa koskevat EU-säädökset ovat välittömästi ja suoraan käyttökelpoisia niiden 25 maan alueella, jotka kuuluvat Euroopan Unioniin.
Samat säännöt ovat voimassa myös kolmessa muussa maassa; Islannissa, Norjassa ja Lichtensteinissa, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin, mutta jotka ovat allekirjoittaneet Euroopan Talousalueen (ETA) sopimuksen.
Myös Sveitsi, 1. kesäkuuta 2002 lähtien, kuuluu saman säännöstön piiriin, sillä Sveitsi allekirjoitti  sopimuksen EU:n ja sen 25 jäsenmaan kesken.

EU:n ulkopuolella sosiaaliturvaa sovelletaan bilateraalisten sopimusten pohjalta.

EU-SÄÄDÖKSET

EU-säädökset 1408/71 ja 574/72, joita on laajennettu ja päivitetty moneen otteeseen, säätelevät kokonaisuudessaan sosiaaliturvaa EU:n jäsenmaissa, Euroopan Talousalueella sekä Sveitsissä.
EU-säädökset antavat yleisiä normeja mm. invaliditeettivakuutus-, vanhuus-, ja kuolemantapausasioissa, sekä työtapaturma-, ammattitauti- että työttömyysasioissa, sekä terveydenhuolto- ja äitiysasioissa.
EU-säädökset eivät korvaa jäsenmaiden lainsäädäntöä, vaan ne säätävät lain soveltamisen niin, että ulkomailla työskentelevät eivät joudu epäoikeudenmukaiseen asemaan niihin työntekijöihin nähden, jotka työskentelevät vain kotimaassaan.

EU-säädökset on saatettu voimaan seuraavien päämäärien saavuttamiseksi:

20901. Vakuutusaikojen ja -maksujen kerääntynyt kokonaismäärä jäsenmaissa palveluihin oikeuttamista varten;

20902. Eläkkeen maksu vakinaisessa asuinmaassa, vaikka eläkkeensaaja nauttisikin toisen maan maksamaa eläkettä;

Työntekijöiden yhdenmukainen kohtelu työskentelymaan kansalaisten kanssa.
 
Edunsaajia ovat kaikki jäsenmaiden yksityisyrittäjät ja työntekijät (myös vapaat ammatinharjoittajat); valtiottomat henkilöt sekä jäsenmaissa vakinaisesti asuvat pakolaiset; perheenjäsenet ja perilliset; valtion työntekijät.

Kaikissa jäsenmaissa taataan vanhuus-, invaliditeetti-, kuolemantapaus- ja työttömyysvakuutus, sekä perheavustukset.

Eläkehakemus täytyy esittää vakinaisen asuinmaan valtuutetulle viranomaiselle seuraavilla asiakirjoilla varustettuna:  

    - Italiassa suoritetun työn ajankohdat;  
    - työnantajien nimet;  
    - ammatti tai virkanimi;  
    - INPS:n konttorit Italiassa, joihin eläkkeet on maksettu;  
    - lista työnantajista, palkkatiedot, työhönotto- ja erottamiskirjeet jne.
 
KANSAINVÄLISET BILATERAALISET SOPIMUKSET

Kuten myös EU-säädökset, kansainväliset bilateraaliset sopimukset ovat laillisia kansainvälisen oikeuden alaisia sopimuksia, joiden nojalla allekirjoittaneet maat ottavat vastuulleen tehtävän, jossa otetaan käyttöön sekä koordinoidaan vastavuoroista sosiaalivakuutusjärjestelmää, joka takaa työvoiman vapaan liikkuvuuden säätäen:

20916. Allekirjoittaneiden maiden kaikkien kansalaisten yhdenmukainen kohtelu sosiaaliturva-asioissa;

20917. Alueiden palveluiden samankaltaisuus eli sosiaalipalveluiden täytyy olla samanlaisia riippumatta siitä, saako edunsaaja suorituksen muusta kuin siitä maasta, jossa hän vakinaisesti asuu;

Vakuutusajoista kertnyt kokonaismäärä palveluihin oikeuttamista varten.

Maat, joiden kanssa Italia on sopinut bilateraalisilla sopimuksilla sosiaaliturva-asioista:

Argentiina, Bosnia-Herzegovina, Brasilia, Kanada, Kroatia, Jersey ja Kanaalin saaret, Makedonia, Monacon ruhtinaskunta, Kap Verde, San Marino, Slovenia, Serbia ja Montenegro, U.S.A., Uruguay, Venezuela, Australia, Vatikaani, Sveitsi, Tunisia, Israel ja Libya.
Turkki on sopinut asiasta Italian kanssa Euroopan sopimuksen kautta, joka tuli voimaan 12 huhtikuuta 1990.
Myös Chilen, Filippiinien, Marokon ja Tsekin tasavallan kanssa on sopimukset allekirjoitettu, mutta ei ratifioitu.

On olemassa myös voimassaolevia osittaisia sopimuksia sosiaaliturvasta:

1. Italian ja Meksikon välinen sopimus eläkkeiden siirroista;

2. Sopimus Israelin kanssa, jonka mukaan väliaikaisesti työkomennuksella olevat työntekijät ovat täysin riippuvaisia lähtömaan lainsäädännöstä.

PALVELUIDEN OMINAISUUDET VALLITSEVISSA SOPIMUKSISSA

Vakuutusaikojen kokonaiskertymä hyväksytään siinä tapauksessa, että työntekijällä on täyttynyt minimimäärä vakuutusajoissa ja -maksuissa maassa, josta eläke myönnetään. Jos vakuutusajat ovat alle minimimäärän, eläkettä ei menetetä, vaan jo kerrytetyt viikot käyttää toinen maa. EY:n säädösten mukaan minimimäärä on 52 viikkoa. Minimimäärä määritellään eri lailla bilateraalisissa sopimuksissa ja niiden ehdoista riippuen.

Prorata Temporis tarkoittaa järjestelmää, jonka mukaan jokainen maa päättää maksettavan summan kyseisessä maassa maksettujen vakuutusmaksujen pohjalta. Esimerkiksi jos työntekijällä on ainakin 20 vuotta maksettuja vakuutusmaksuja Italiassa, hänellä on oikeus kansalliseen eläkkeeseen, ilman, että vakuutusaikoja täytyy summata erikseen. Jos työntekijän maksettuja vakuutusvuosia on vähemmän, täytyy Italiassa ja muissa sopimusmaissa maksetut vakutusmaksut summata yhteen, jotta oikeus eläkkeeseen täyttyy. Tässä tapauksessa eläkelaskelma lasketaan Pro Rata menetelmällä, joka suhteutetaan täyttyneiden vakuutusaikojen määrään siinä maassa, joka maksaa eläkkeen.
 
Minimimäärällä tarkoitetaan kuukausittaista eläkesummaa, joka ei Pro Rata voi olla neljääkymmentä kertaa pienempi kuin lain määräämä minimimäärä jokaisesta Italiassa maksetusta vuotuisesta vakuutusmaksusta, joka alkaa eläkkeenmaksupäivänä. Vuonna 2003 eläkkeen kuukausittainen minimimäärä oli 402,12 euroa.

Lisäyksellä minimimäärään tarkoitetaan sitä lain säätämää lisäystä, joka lisätään eläkesummaan, jotta minimimäärä täyttyy.

ELÄKKEEN VEROTUS

Italia on solminut monien maiden kanssa eläkkeiden verotukseen liittyviä sopimuksia, jottei eläkkeitä verotettaisi kahteen otteeseen. Kyseisten sopimusten mukaan eläkkeensaaja ei maksa eläkkeestä veroja siinä maassa, josta eläke maksetaan, vaan vain maassa, jossa hän vakinaisesti asuu. Italia on solminut kyseisen sopimuksen seuraavien maiden kanssa:
Alankomaat, Albania, Arabiemiraattien liitto, Argentiina, Australia,  Bangladesh, Bosnia-Herzegovina, Belgia, Brasilia, Bulgaria, Ecuador, Egypti, Espanja, Etelä-Afrikka, Etelä-Korea, Filippiinit, Itävalta, Indonesia, Intia, Irlanti, Israel, Japani, Jugoslavian tasavallan federaatio, Kanada, Kiina, Kreikka, Kazakstan, Kroatia, Kuwait, Liettua, Makedonia, Malesia, Malta, Marokko, Mauritius, Meksiko, Neuvostoliitto, Norja, Norsunluurannikko, Pakistan, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Sambia, Singapore, Slovakia,  Slovenia, Sri Lanka,  Sveitsi, Tansania, Tanska, Tsekin tasavalta, Trinidad ja Tobago, Tunisia, Turkki, Unkari, U.S.A., Uusi-Seelanti,  Venezuela, Venäjä, Venäjän federaatio, Vietnam, Yhdistynyt kuningaskunta.

Kansainvälisten sopimusten mukaan eläkkeistä peritään veroja INPS:n ja ulkomailla toimivien pankkien välisten sopimusten mukaan.

ELÄKKEEN KOROTUS

"Lisällä eläkkeiden korotuksiin" tarkoitetaan lisäystä, josta päätettiin vuoden 2002 finanssilailla ja jonka mukaan sosiaalisia lisiä myönnetään, jotta kuukausituloksi taataan 13 kertaa vuodessa maksettava summa 516,46 euroa. Kansainvälisten sopimusten mukaan sosiaalisia lisiä sovelletaan eläkkeisiin, joiden maksu suoritetaan ulkomailla. Italian kansalaisille (joilla on siihen lainmukaiset edellytykset ja joiden  tulotilanne on tarkastettu) kuuluu, 1.1.2003 lähtien, sosiaalinen lisä korotukseen, jotta tulot olisivat asianmukaiset.

ELÄKKEEN MAKSU ULKOMAILLE

Eläkkeet maksetaan kuukausittain ulkomailla vakinaisesti asuville. Pienemmät eläkkeet, jotka ovat alle lain määräämän summan, maksetaan puolivuosittain kuten eläkkeensaajille Italiassakin. Eläkkeenmaksu voidaan suorittaa tilihyvityksenä suoraan eläkkeensaajan tilille, jos INPS ja eläkeensaajan pankki ovat solmineet asiasta sopimuksen. Yleisesti ottaen INPS:n šekit maksetaan eläkkeensaajan asuinmaan valuuttana. Poikkeuksena ovat maat, joiden valuuttaa ei noteerata pörssissä (kuten Argentiina, Brasilia ja Venezuela) ja joissa maksu suoritetaan US dollareina.

INPS:N JA KONSULAATTIEN VÄLINEN YHTEYS

INPS:n ja ulkomailla sijaisevien konsulaattien välille on avattu sähköinen yhteys, jotta ulkomailla työskennelleen asioiden hoito olisi mahdollisimman helppoa ja käytännöllistä. Näin ulkomailla asuvat vakuutetut henkilöt voivat saada konsulaatista kaikki heidän vakuutuksiaan koskevat tiedot INPS:ltä Italiasta, etenkin koskien heidän eläkettään.

KORVAAVIEN ILMOITUSTEN KÄYTTÖ SOSIAALITURVA-ASIOISSA (OMAVASTUUTODISTAMINEN)

Lain 127/97 mukaan ulkomailla asuvat Italian kansalaiset voivat vähentää huomattavasti tarvittavien todistusten määrää käyttämällä korvaavaa ilmoitusta. Ulkomailla asuvat Italian kansalaiset voivat toimittaa monille kansallisille laitoksille (INPS, INAIL, Valtiovarainministeriö, jne.) korvaavia ilmoituksia, joilla he todistavat henkilökohtaisia tilanteita ja faktoja, kuten koulutustaso, tulot, ammatti jne.


40