{"id":1119,"date":"2017-05-16T09:18:02","date_gmt":"2017-05-16T06:18:02","guid":{"rendered":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/news\/dall_ambasciata\/2017\/05\/presentazione-del-libro-kuusamon-2\/"},"modified":"2017-05-16T09:18:02","modified_gmt":"2017-05-16T06:18:02","slug":"presentazione-del-libro-kuusamon-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/news\/dall_ambasciata\/2017\/05\/presentazione-del-libro-kuusamon-2\/","title":{"rendered":"Kuusamon Taika \u2013kirjan esittely"},"content":{"rendered":"<p>Kuusamon Taika \u2013kirjan esittely<\/p>\n<p>Tiistaina 23.5.2017 klo 18:00 \u2013 19:30<\/p>\n<p>Rikhardinkadun kirjasto, Kirjallinen salonki 3. krs<\/p>\n<p>Toimittaja Fabrizio Carbone esittelee teoksen englanniksi, suurl\u00e4hettil\u00e4s Mikko Pyh\u00e4l\u00e4 suomeksi<\/p>\n<p>Tilaisuudessa tervehdyksen lausuu my\u00f6s Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius<\/p>\n<p>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4: Italian kulttuuri-instituutti<br \/>Yhteisty\u00f6ss\u00e4: Ars et Natura, Pandion Edizioni, Wild\u2019Art, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto<\/p>\n<p>Esipuhe<\/p>\n<p>Ars et Natura -taiteilijaryhm\u00e4 on tehnyt ainutlaatuisen luontotaidekirjan Kuusamon Taika. Kirjan julkistaminen Suomen itsen\u00e4isyyden satavuotisjuhlavuonna on hieno kunnianosoitus Kuusamon ja koko Suomen luonnolle. Kirjalla on erityinen merkitys Kuusamolle, jota kutsutaan my\u00f6s luontokuvauksen p\u00e4\u00e4kaupungiksi ja jonka l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 sijaitsevat tunnetut Oulangan ja Riisitunturin kansallispuistot sek\u00e4 2017 avattu Hossan kansallispuisto.<\/p>\n<p>Kuusamon Taika puolustaa Kuusamon monimuotoista luontoa ja jatkaa vahvaa luonnonsuojelun perinnett\u00e4, jonka uranuurtaja oli edesmennyt koillismaalainen kirjailija ja luonnonsuojelija Reino Rinne.<\/p>\n<p>Kuusamon luonto on erityinen maisemakuvan ja lajiston monipuolisuuden vuoksi.<br \/>Alue sijaitsee yl\u00e4ng\u00f6ll\u00e4, jonka keskikorkeus on 250 metri\u00e4 meren pinnan yl\u00e4puolella ja sen korkeimmat huiput, kuten Valtavaara ja Ruka, kohoavat liki 500 metrin korkeuteen.<\/p>\n<p>Ilmasto on mantereinen; talvella pakkanen voi laskea alle -40 asteeseen ja kes\u00e4ll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6 kohota yli 30 asteeseen. Talvi on pitk\u00e4 ja runsasluminen. Maisemasta luovat erityisen kuusivaltaiset havupuumets\u00e4t, syviss\u00e4 jokilaaksoissa ja kanjoneissa virtaavat joet, lukuisat j\u00e4rvet sek\u00e4 suuret suoalueet. Kuusamossa kohtaavat monet it\u00e4iset ja l\u00e4ntiset sek\u00e4 pohjoiset ja etel\u00e4iset kasvi- ja el\u00e4inlajit. Kalkkiper\u00e4isess\u00e4 maassa kasvavat muun muassa tikankontti ja neidonkenk\u00e4. Luonnossa voi tavata karhun, suden, ahman, ilveksen, hirven, maakotkan, lapinp\u00f6ll\u00f6n, palok\u00e4rjen, metson, teeren, pyyn, riekon\u2026<\/p>\n<p>Kuusamon Taika on merkitt\u00e4v\u00e4 osa Kuusamon luonnon kuvauksen jatkumoa. Kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela ty\u00f6skenteli kes\u00e4ll\u00e4 1892 Paanaj\u00e4rvell\u00e4 ikuistaen tauluihinsa alueen jylh\u00e4\u00e4 er\u00e4maaluontoa ja ihmisi\u00e4. Samoihin aikoihin I.K. Inha valokuvasi Kuusamon maisemia kansalliseen kuvastoon. Kuusamolainen taidemaalari ja graafikko Lahja Koivunen tunnetaan Kuusamon maisemien kuvaajana 1930-luvulta alkaen useiden vuosikymmenien ajan. Kansainv\u00e4lisesti tunnetuin suomalainen luonnonkuvaaja Hannu Hautala on asunut ja ty\u00f6skennellyt Kuusamossa 1970-luvun lopulta saakka kuvaten pohjoista taigamets\u00e4\u00e4 ja sen lajistoa.<\/p>\n<p>Kuusamon kaupunki, Kuusamo-opisto, Pohjois-Pohjanmaan kes\u00e4yliopisto ja Hannu Hautala -s\u00e4\u00e4ti\u00f6 haluavat toiminnallaan edist\u00e4\u00e4 Kuusamon luonnon tunnettuutta sek\u00e4 sen esitt\u00e4mist\u00e4 valokuvauksen ja kuvataiteiden keinoin. Hannu Hautala -luontokuvakeskus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelyj\u00e4, Kuusamo-opisto ja kes\u00e4yliopisto luontokuvauskoulutusta. Yhdess\u00e4 Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksen kanssa meill\u00e4 on ollut ilo tukea t\u00e4t\u00e4 Ars et Natura -taitelijoiden suurenmoista kirjaprojektia. Anne Sj\u00f6berg ja Marjatta Hinkkala ovat toimineet kirjan kieliasiantuntijoina suomentamalla ja tarkastamalla englanninkieliset tekstit. Olemme hyvin kiitollisia t\u00e4st\u00e4 ainutlaatuisesta teoksesta Ars et Natura -taiteilijoille sek\u00e4 hankkeen is\u00e4lle Fabrizio Carbonelle \u2013 suuresti arvostamallemme pohjoisen luonnon yst\u00e4v\u00e4lle.<\/p>\n<p>Fil.dr h.c. Hannu Hautala, luonnonkuvaaja, Hannu Hautala \u2013s\u00e4\u00e4ti\u00f6<br \/>Erkki H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, sivistystoimenjohtaja, Kuusamon kaupunki<br \/>Irene Myllyl\u00e4, rehtori, Pohjois-Pohjanmaan kes\u00e4yliopisto<br \/>Kari Kantola, rehtori, Kuusamo-opisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuusamon Taika \u2013kirjan esittely Tiistaina 23.5.2017 klo 18:00 \u2013 19:30 Rikhardinkadun kirjasto, Kirjallinen salonki 3. krs Toimittaja Fabrizio Carbone esittelee teoksen englanniksi, suurl\u00e4hettil\u00e4s Mikko Pyh\u00e4l\u00e4 suomeksi Tilaisuudessa tervehdyksen lausuu my\u00f6s Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4: Italian kulttuuri-instituuttiYhteisty\u00f6ss\u00e4: Ars et Natura, Pandion Edizioni, Wild\u2019Art, Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto Esipuhe Ars et Natura -taiteilijaryhm\u00e4 on tehnyt ainutlaatuisen luontotaidekirjan [&hellip;]","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"tags":[],"class_list":["post-1119","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1119","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1119"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1119\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1119"}],"wp:term":[{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ambhelsinki.esteri.it\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1119"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}